Milloin siitä tuli tavallista, että 10-vuotiaalla on älypuhelin, jossa on rajoittamaton pääsy internetiin, sosiaaliseen mediaan ja avoimiin keskusteluryhmiin? Nykyisin tämä on monelle arkea. Ei välttämättä siksi, että sitä pidettäisiin parhaana ratkaisuna, vaan siksi, että siitä on tullut helpoin vaihtoehto.
Lapset ovat aina halunneet samoja asioita kuin ystävänsä. ”Kaikilla muillakin on” ei ole uusi perustelu. Sitä on kuultu sukupolvesta toiseen. Nyt siihen liittyy kuitenkin uudenlaista painoarvoa, koska kyse ei ole enää vain tavarasta tai harrastusvälineestä, vaan laitteesta, joka määrittää lapsen suhdetta digitaaliseen maailmaan. Toiveesta on tullut odotus.
Yleisyys ei tee asiasta oikeaa
Pohjoismaissa toteutetussa, 4 000 perhettä kattaneessa kyselyssä näkyy selvästi, kuinka tavallisia älypuhelimet ovat:
-
82 prosentilla 8–12-vuotiaista on oma älypuhelin
-
12-vuotiaista jo 95 prosentilla
Luvut selittävät, miksi moni vanhempi kokee painetta. Puhelin hankitaan, koska muillakin on. Ei siksi, että sitä pidettäisiin lapselle parhaana vaihtoehtona, vaan siksi, ettei haluta lapsen jäävän ulkopuolelle. Harva haluaa olla se ainoa perhe, joka sanoo ei. Vähitellen sosiaaliset odotukset alkavat ohjata päätöksiä enemmän kuin oma harkinta.
Se, että jokin on yleistä, ei kuitenkaan tee siitä oikeaa. Eikä varsinkaan turvallista.
Älypuhelin on käytännössä taskukokoinen tietokone, jossa on vapaa pääsy internetiin. Sen sovellukset on suunniteltu sitouttamaan käyttäjä mahdollisimman pitkäksi aikaa. Avoimissa palveluissa myös tuntemattomat voivat ottaa yhteyttä. Kyse on teknologiasta, joka on ensisijaisesti suunniteltu aikuisille.
Tarvitaanko uusi normaali?
Onko todella perusteltua, että kymmenvuotias kantaa mukanaan useiden tuhansien arvoista minitietokonetta, jolla on pääsy koko internetiin? Monen mielestä vastaus on ei.
Lasten ei tarvitse automaattisesti periä vanhempiensa vanhaa älypuhelinta. Kyse ei ole teknologian vastustamisesta. Päinvastoin: lapset ansaitsevat laitteita ja palveluja, jotka on suunniteltu heidän ikäänsä ja tarpeisiinsa. Jos normia halutaan muuttaa, tarvitaan vaihtoehtoja.
XploraOne välimuotona
Monen lapsen ensimmäinen oma laite on varhaisina kouluvuosina kellopuhelin. Vähitellen itsenäisyyden tarve kasvaa. Lapsi toivoo jotakin aikuismaisempaa, mutta vanhemmat haluavat säilyttää turvalliset rajat. Markkinoilta on pitkään puuttunut selkeä välimalli näiden kahden vaiheen välistä.
Tähän tarpeeseen on kehitetty XploraOne.
Laite on suunnattu 9–12-vuotiaille – ikävaiheeseen, jossa maailma laajenee, mutta ohjauksen ja rajojen tarve säilyy. XploraOne mahdollistaa:
-
puhelut vanhemmille ja ennalta hyväksytyille yhteyshenkilöille
-
viestit valituille kontakteille
-
kuvien ja viestien jakamisen suljetuissa ryhmissä
-
GPS-paikannuksen
-
kameran arjen hetkien tallentamiseen
Yhtä olennaista on se, mitä laitteessa ei ole: sosiaalista mediaa, sovelluskauppaa, avoimia yhteyspintoja tai vapaata internet-selailua.
Oikea teknologia oikeaan aikaan
XploraOne tarjoaa lapselle lisää liikkumatilaa ja itsenäisyyttä, mutta rajat säilyvät. Se toimii asteittaisena siirtymänä kohti laajempaa digitaalista maailmaa.
Kaikkea ei tarvitse saada kerralla. Lapselle riittää se, mikä on hänen ikävaiheessaan tarpeen.
